Sademies vaihtoi kotia ma 19.4.-10!
Ikävä on kova, mutta Ukko pääsi varmasti hyvään paikkaan
Maria Toivosen hellään huomaanJ
Herra on venähtänyt korkeutta jo noin 158-160cm, mikä on melkoinen saavutus tälle
rääpäleelle…
Emänsähän (Ruutu-Raita) ”hävitti” tiineysaikanaan peräsuolensa lihastonuksen, jota
hoidettiin Hyvinkään hevossairaalassa ja sittemmin kotona ainakin neljä
kuukautta (tyhyjäsin aluksi peräsuolta aamuin illoin ja pikku hilijaa
tyhyjäysväliä piennettiin, kevväällä se voitiin jo lopettaa kokonaan). Tiedossa
oli jo tuolloin, että varsominen tulee tuottamaan ongelmia, sikäli, mikäli varsa
edes selviäisi sinne asti…
Pikkuhiljaa emää alettiin ”ruokkimaan” ja liikuttamaan enemmänkin, jotta saatiin lihaksistoa
vähän kehittymään takaisin. Niinpä toukokuun 13. päivä emä alkoi kertoa varsan
tulosta… Viidennentoista päivän aamuna muori jo hermostui ja vei paksun tamman
Hyvinkään hevossairaalaan. Varsa oli tietysti virheasennossa! Pyysin tekemään
kaiken muun, muttei leikkausta, koska tammalla ei ollut vakuutusta (se selevisi
jo joulukuussa lihastonusjutun yhteyvessä: oli näppäilyvirheenä vakuutusyhtiöllä
puonnu ryhmävakkuutuksesta, enkä minäkään huolettomana ollu sitä
tarkistanuL).
Tamma nukutettiin ja varsa vedettiin elottomana ulos – pelottavaa! Varsa saatiin
elvytettyä ja sylihoitoon lämmitykseen, kunnes tamma rupesi sitä hoitelemaan.
Ensin hän oli aika kummissaan, että mikä tuo rääpäle on, joka vain makaa
patjalla, eikä nouse syömään. Varsalle laitettiin heti nenä-maha-letku ruokintaa
varten ja lisähappi – voi sitä näkyä! Emää lypsettiin - Henni oli varsin innokas
lypsämään, ensi järkytyksestä toivuttuaan – ”yäääk, täähän on lämmintä!”, tuumas
tyttö ensisuihkauksilla:;) Sillä ja tammanmaidonkorvikkeella ruokittu varsa
alkoi virkistyä… Kaksi viikkoa vierähti sairaalalla tyttären ja heppasten kanssa
ja laskukin oli sen mukainen! Auts!
Kaksi seuraavaa viikkoa huolehdittiin, että varsa syö parin tunnin välein (ei ollu
aivan ittestään selevää, eikä heleppua) – sai alkuun ravintonsa niin helposti
nenä-maha-letkusta - antibiooteista persaus rapasena koko ajan ja pesuja
pesujen perään… Sopiva antibiootti löytyi ja poika reipastui silmissä.
Jatkuvista pesuista lienee perujaan, ettei herra nyttemmin oikein perusta
pesusta!
Kuukauden vanhana Ruutu-Raita-äiti ja Sademies pääsivät nauttimaan Sonen ja Hennin
Sadepiskun seurasta. Oi sitä onnea, kun näki sen rääpäleen kirmailevan pitkin
metsikköä ja törmäilevän jopa puihin. (Mietittiin jo, että näkkeekö tuo oikein
kunnolla, ku muutama tyrmäys tuli puilta, mutta hättäinen se vaa
oliJ)
Sittemmin miekkosta on paljon maastakäsitelty, ohjasajettu ja satulaan ja suitsiin
totutettu. Keväällä 2009 Henni istui sen selässä muutaman kerran jokusen
pääty-ympyrän verran ja syksyllä -09 Ketosen Krista ratsutti Sademiestä ja
herra toimi oikein mallikkaasti! Muutamia kertoja nostettiin jo laukatkin
oikein. Sitten herra jäi talvilomalle
Kevään -10 alkaessa (jo tammikuussa) tammat villiintyivät nuoren orhiin seurasta (aijat oli
aika hepposia, oli niissä sähkyä tai lautaa tai vaikka molempia, kun kiltit
tuntitammat alakavat kaipailla komiaa oriitta) . Niinpä haikein mielin laitoimme
Sademiehen myyntiinL. . (Kokkeilin ihte Saemiestä
Marian käyessä kahtomassa sitä ekaa kertaa – aiva ihana, iso ja leviä selekä
ja vielä pehemiä eestä;) – meinasin iha tosissaa perruuttaa
myynti-ilimotuksenki…) Maria Toivonen sen sitten haki itselleen… Maria lupasi
laittaa tuleville sivuilleen tietoa Sademiehen jatkosta, joten jäädäänpä
odottelemaan.
HUOM! Suunnitteilla on ratsastuspelkokurssi, joka toteutetaan yhteistyössä, ystäväni, hypnoterapeutti,
Nina Ropen kanssa. Ninalla on paljon kokemusta ratsastuspelon hoitamisesta
hypnoterapian avulla. Kurssi tulee muodostumaan luennosta, hypnoterapiasta,
hevosten maastakäsittelystä sekä ratsastuksesta. Ajankohta tulee olemaan
syksyllä ja tarkemmat tiedot aikatauluineen tulee myös tälle sivustolle. Käypä
kurkistamassa Ninan sivuja: www.nrhypno.com
ja sieltä ratsastus ja
hypnoosi!
